Suomalaiselle hunajalle on kysyntää, mutta hunajabrändien tunnettuus on matala. Mehiläishoitajien omistama, vuonna 1969 perustettu eteläsuomalainen Hunajayhtymä Oy päätti satsata hunajan markkinointiin toissa vuonna. Osaksi noin kymmenen hengen tiimiä palkattiin brändi- ja markkinointijohtaja Kirsi Lönnmark.
– Markkinointisatsaus on kannattanut, sillä liikevaihto on noussut yli kymmenen prosenttia. Tälle vuodelle odotetaan yli neljän miljoonan liikevaihtoa, toimitusjohtaja Aapo Savo kehaisee.
Hunajayhtymällä on merkittävä markkinaosuus vähittäiskaupassa. Parantuneen peiton taustalla on brändiuudistus, joka näkyi myös kuluttajapakkauksissa.
– Ennen mikään suomalainen hunaja ei ollut tunnettu. Meidänkin logomme oli ennen pakkauksen kääntöpuolella, Lönnmark kertoo.
Hunajayhtymä on valjastanut kuluttajia puhuttelevan vastuullisuusnäkökulman osaksi brändiviestiä.
– Kuluttajat ovat huolissaan pölyttäjäkadosta. He toimivat mehiläisten viestinviejinä käyttämällä hunajaa. Luontokulma on brändimme ytimessä, Lönnmark jatkaa.
Hunajaa teollisuuden tarpeisiin
Hunajan tuottaminen on vaativaa. Hunajayhtymän tautalla on 150 sopimustuottajaa, joten hunajavirta syntyy pienistä puroista. Satovaihtelut voivat olla suuria.
– Onneksi hunaja säilyy oikein säilytettynä hyvin. Voimme varastoida hyviltä satovuosilta hunajaa, jotta on mitä myydä heikompinakin vuosina, Savo taustoittaa.
Alkutuotannossa hinnat sahaavat paljon, ja se voi johtaa kannattavuuskriiseihin. Vuonna 2016 sato oli kehno ja suomalainen hunaja loppui talvella. Hunajayhtymä tuo hunajaa teollisuuden käyttöön myös ulkomailta.
Elintarviketeollisuuden merkitys suomalaisen hunajan käyttäjänä on vahvistunut.
– Harmi, että hunaja on monessa tuotteessa niin pienessä roolissa, että kotimainen hunaja ei nouse tuoteselosteessa kilpailueduksi.
Toisaalta Hunajayhtymällä on pitkäaikaisia asiakassuhteita. Teollisuusasiakkaille he tarjoavat asiakkaiden tuotantoon räätälöityjä ratkaisuja. Pakkausratkaisut ovat moninaisia, kuten ämpäreitä, tynnyreitä ja lämmitettäviä kontteja. Hunajaa voidaan myös annostella pakkaukseen juuri asiakkaan reseptin tarvitsema määrä.
– Lihamarinadit ovat tunnetuin hunajan teollinen käyttökohde. Toisena tulevat myslit ja granolat, Savo kertoo.
Hunaja on sokeria makeampaa ja sillä on tutkittuja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, mutta lainsäädännön vaatimia väittämiä sille ei ole haettu. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksessa suositellaan hunajaa yskään.
– Tuomme tuotekehitykseen myös hunajaan liittyvän osaamisemme. Tuotteen energiapitoisuutta voidaan laskea vaihtamalla sokeri hunajaan makeutuksen näkökulmasta. Kosmetiikkapuolella haetaan tehoa haavojen parantumiseen, rohtuneisiin huuliin ja ihon kuorintaan. Niitä ominaisuuksia ei ole hunajankaltaisissa valmisteissa, Aapo Savo muistuttaa.
Juttu on julkaistu 7.12.2022 Kehittyvä Elintarvike-lehdessä. Teksti: Laura Hyvärinen. Hunajayhtymä liittyi Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi syksyllä 2021.