Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja
pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin. Onneksi ostoskorin
voi edelleen täyttää kotimaisilla tuotteilla, sillä tuotteita löytyy kaikille
mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.
Hinta on usein myös julkisen keskustelun keskipisteessä. Kuitenkin suomalaiseen
ruokaan liittyy paljon muitakin näkökulmia. Niistä tärkein on se, että ruoan tuotannon
ulkoistaminen muualle ei ole järkevää tai vastuullista toimintaa. Oli kyseessä sitten
ruokaturva, eläinten hyvinvointi, ympäristöasiat tai työllisyys, voimme vaikuttaa
asioihin, jos meillä säilyy oma elinvoimainen ruokaketju pellolta pöytään. Vain omissa
käsissä olevaa ruoantuotantoa voimme kehittää haluamaamme suuntaan meille
parhaiten sopivilla tavoilla.
Meillä on paljon syitä olla ylpeitä oman maan ruoasta, sen tuottajista ja
ruokakulttuurista! Tässä 10 hyvää syytä valita suomalaista ruokaa.
Täältä voit lukea mitkä olivat Ruokatiedon syyskuussa 2024
toteuttaman tutkimuksen perusteella suomalaisten tärkeimmät syyt valita suomalaista
ruokaa.
1. Luot työtä ja hyvinvointia Suomeen
Parannat alueesi ja koko maan elinvoimaa ja taloutta.
Ruoantuotanto on kansantaloudellisesti merkittävä ala Suomessa. Ruoka-alalla toimii
320 000 henkeä eli 12 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä ja 10 % veroista –
mikä ei ole ihan vähän!
Valitsemalla ostoskoriin suomalaista ruokaa verotulot menevät meidän kaikkien
hyödyksi ja hyvinvoinniksi. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun
valitsee nimenomaan suomalaisia elintarvikkeita. Kotimaisten ja paikallisten
toimijoiden valinta tukee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta sekä lähi-
ja pientuotantoa. Lisäksi elinvoimainen ruoantuotanto tuo alueille elämää ja
yritteliäisyyttä.
2. Tiedät mistä ruokasi tulee
Ruokaketjussa tieto kulkee järjestelmällisesti, joten alkuperä on jäljitettävissä.
Jäljitettävyydestä puhutaan usein ruokaketjun luotettavuuden kivijalkana, mutta mitä
se oikein tarkoittaa? Yksinkertaisesti sanottuna jäljitettävyys on sitä, että elintarvike-
ja rehualan toimija pystyy osoittamaan, mistä heille toimitetut raaka-aineet ovat
tulleet ja mihin valmiit tuotteet on toimitettu.
Toimiva ja läpinäkyvä ”Yksi taakse, yksi eteen” -jäljitettävyysperiaate on keskeistä
tuoteturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi tuotevirhettä epäiltäessä voidaan selvittää
nopeasti poikkeaman laajuus, pysäyttää mahdollisesti virheellisen tuotteen
eteneminen ja tarvittaessa vetämään tuote takaisin markkinoilta.
Tieto kulkee ruokaketjussa digitaalisten järjestelmien avulla pellolta pöytään, ja
esimerkiksi kotimainen liha ja kanamunat ovat jäljitettävissä tilalle asti. Näin pitkälle
viety jäljitettävyys ei ole mikään itsestäänselvyys. Suomalainen ruokaketju on
läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden suhteen maailman huippuja.
3. Lähellä kasvanut ruoka maistuu hyvälle
Lyhyet kuljetusmatkat takaavat tuoreuden. Hyvä maku on tärkeä ominaisuus ruoassa. Vaikka ruoka olisi ympäristöystävällistä,
eettisesti tuotettua tai erityisen terveellistä, on sen myös maistuttava hyvälle. Lähellä
kasvanut tuore ruoka maistuu paremmalle kuin pitkissä kuljetuksissa ja
varastoinneissa nuupahtanut.
Suomalaista ruokaa ei useinkaan mausteta voimakkaasti, jolloin raaka-aineiden maku
pääsee oikeuksiinsa. Siksi laadukkaat ja tuoreet raaka-aineet saavat ruoan
maistumaan paremmalta. Myös maamme luonnonolosuhteet, kuten lyhyt mutta
valoisa kesä, antavat monille raaka-aineille niiden ainutlaatuisen maun.
4. Puhdasta ja turvallista syödä
Voit nauttia huoletta pohjoisen luonnon ja osaavien ammattilaisten tuottamaa ruokaa.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen ruoan puhtaus ja turvallisuus ovat erittäin
korkealla tasolla. Ruoan puhtauden perusta ovat maamme puhdas vesi, ilma ja
maaperä. Turvallisen ruoan avain on kuitenkin ruokaketjussamme toimivien
ammattilaisten osaaminen ja tinkimätön työ. Tästä osoituksena esimerkiksi salmonella
ja monet eläinten sairaudet on saatu kitkettyä ruokaketjussamme lähes olemattomiin.
Antibioottien liiallinen käyttö on maailmanlaajuinen uhka. Suomessa eläimiä ei lääkitä
varmuuden vuoksi tai kasvun edistämiseksi, ja Suomi onkin vähiten antibiootteja
käyttävien EU-maiden joukossa. Euroopassa käytetään eläimille keskimäärin lähes
viisinkertainen määrä mikrobilääkkeitä Suomeen verrattuna.
Kylmän talven pakkaset heikentävät kasvitautien ja kasvituhoojien elinvoimaa ja
määrää. Siksi Suomessa tarve kasvinsuojeluaineiden ja kasvitautien torjunta-aineiden
käytölle on globaaliin tasoon verrattuna vähäinen. Samalla torjunta-ainejäämien riski
pienenee.
5. Vahvistat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Suosimalla suomalaista ruokaa ylläpidät kotimaista ruoantuotantoa. Silloin sitä riittää
tiukankin paikan tullen.
Suomi sijoittui uusimmassa Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle
yksi. Ruokaturvamme on siis maailman huippua! Ruokaturva tarkoittaa, että ruokaa on
riittävästi kaikille kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa.
Huoltovarmuus kertoo siitä, millainen kyky valtiolla on varmistaa yhteiskunnan
välttämättömät toiminnot vakavissa häiriöissä sekä poikkeusoloissa. Suomessa
maitoa, munia, lihaa ja viljaa tuotetaan kutakuinkin kulutusta vastaavasti, ja näiden
tuotteiden osalta olemme siis tällä hetkellä omavaraisia. Elintarviketeollisuuden
käyttämistä raaka-aineista suurin osa on kotimaisia, joten suomalaisen ruokaketjun
kriisinkestävyys on koko ruokaturvan perusta. Vain sitä mitä tuotetaan nyt, voidaan
tuottaa pahan päivän sattuessa.
Kriiseihin varaudutaan myös varmuusvarastoilla, joita ylläpidetään osana päivittäisiä
rutiineja. Maatilojen, kaupan, elintarviketeollisuuden ja valtion varastoissa ruokaa
riittää koko kansalle arviolta puoleksi vuodeksi kriisin sattuessa.
6. Eläinten hyvinvointiin panostetaan
Suomessa eläimet voivat hyvin monella mittarilla mitattuna.
Suomalaiset maataloustuottajat ovat koulutettuja ammattilaisia, joille eläinten
hyvinvointi on paitsi sydämen asia myös toimeentulon edellytys. Iso osa
kotieläintiloista saa hyvinvointikorvausta. Sitä maksetaan eläinten hyvinvointia
parantavista toimenpiteistä, jotka ylittävät lakisääteiset vaatimukset.
97 % Suomessa tuotetusta maidosta, naudanlihasta ja sianlihasta tuotetaan tiloilla,
jotka kuuluvat vapaaehtoiseen hyvinvointijärjestelmä Nasevaan tai Sikavaan.
Elinkeinon itsensä määrittelemät hyvät toimintatavat sekä lakisääteisen tason osin
ylittävät tuotantoeläinten terveyttä edistävät järjestelmät tukevat tilojen päivittäistä
työtä.
Tuottajat laativat yhdessä eläinlääkärin kanssa eläinten hyvinvointisuunnitelman,
jonka toteutumista valvotaan eläinlääkäreiden tekemillä säännöllisillä
tarkastuskäynneillä.
Esimerkiksi sikojen hyvinvoinnista kertovat terveet saparot. Häntien typistäminen on
EU-alueella kielletty. Kieltoa noudatetaan kuitenkin vain Suomessa ja Ruotsissa.
Sikojen saparoita typistetään estämään huonosti voivien eläinten stressikäytöksestä
johtuvaa hännän purentaa. Suomessa broilereiden ja kanojen nokkia ei myöskään
typistetä, mitä joissakin maissa käytetään estämään huonoista kasvatusolosuhteista
johtuvia ongelmia, kuten lajitoverien nokkimista. Suomalaisista lehmistä 75 % elää
pihattonavetoissa, joissa ne voivat liikkua vapaasti, sekä seurustella, syödä ja käydä
lypsyllä halutessaan.
7. Vahvistat ruoka-alan kehittymistä
Suomessa tehdään innovaatioita ja korkeatasoista tuotekehitystä – myös vientiin.
Suomessa arktisten olojen haasteita on ratkottu sukupolvesta toiseen niin
maataloudessa kuin teollisuudessa, kuljetuksessa ja kaupassakin. Työpaikoilla,
korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa hankittu osaaminen maankäytössä,
eläinten hoidossa, teknologiassa ja ravitsemuksessa on meillä kansainvälistä huippua.
Osaamista halutaan meillä myös vaalia, ja vanhojen hyviksi havaittujen käytäntöjen
lisäksi tulee jatkuvasti uutta tutkimustietoa ja uusia käytäntöjä. Suomessa
panostetaan tuotekehitykseen: elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot
vuonna 2022 olivat 0,58 % tuotannon bruttoarvosta. EU:n vastaava luku vuosina
2018–2020 oli 0,22 %.
Valitsemalla suomalaista ruokaa varmistetaan alan osaamisen pysymisen kotimaassa
myös jatkossa.
8. Ympäristöongelmiin löydetään ratkaisuja
Yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyössä tuottajien kanssa tutkimustyötä
mm. ilmaston ja monimuotoisuuden eteen.
Ruoantuotannolla on tärkeä rooli Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi. Myös luonnon
monimuotoisuuden vahvistamiseen tähdätään monin keinoin. Työtä ja tutkimusta
ympäristön eteen tehdään ruokaketjun joka osassa. Suomalaiset maanviljelijät ovat
sitoutuneita kestävään kehitykseen. Ympäristökorvausta saadakseen maatilojen on
sitouduttava ympäristösitoumukseen. 2024 sitoumuksessa mukana oli 78 %
maatiloista ja 91 % peltoalasta.
Uudistava viljely, peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys, ratkaisut biokaasun
tuotantoon tai nautojen ruokinnan kehittäminen metaanipäästöjen vähentämiseksi
ovat esimerkkejä keinoista, joilla ruoan tuotannon päästöjä voidaan vähentää tai hiilen
sitoutumista maaperään lisätä. Suomalainen kasvihuoneviljely toimii myös hyvänä
esimerkkinä, se on pudottanut hiilijalanjälkeään peräti 60 prosenttia vuosien 2004 ja
2021 välisenä aikana.
Monimuotoisuutta Suomessa tuetaan muun muassa monipuolisella vuoroviljelyllä sekä
erikoiskasvien ja pölyttäjien ravintokasvien viljelyllä, kukka- ja
monimuotoisuuskaistoilla sekä erityisesti perinnebiotooppien laidunnuksella.
Monimuotoinen peltoympäristö tarjoaa elintilaa ja parempia ruokailumahdollisuuksia
monille hyönteis-, lintu- ja nisäkäslajeille.
9. Emme ulkoista ympäristövaikutuksia muualle
Huolehtimalla ruoantuotannon vaikutuksista Suomessa, emme käytä hyväksi muiden
maiden luonnonvaroja.
Kun ruoantuotanto on omissa käsissämme, kannamme vastuun sen mahdollisista
haitoista, emmekä ulkoista ongelmia muualle, missä niitä ei välttämättä pystytä, osata
tai haluta hoitaa.
Ruoantuotanto vaatii paljon vettä ja maapinta-alaa, joita kumpaakin löytyy Suomesta
runsaasti. Meillä on erinomaiset vesivarat, ja valitsemalla suomalaisia elintarvikkeita
emme pahenna vesipulaa niissä maissa, joissa tilanne puhtaan veden suhteen on
kriittinen. Esimerkiksi espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki 91-kertainen Suomeen
verrattuna.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaa metsäkato ja erityisesti trooppisten metsien
hakkaaminen maanviljelyskäyttöön. Valtaosa ruuan luonnon monimuotoisuutta
heikentävistä vaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle, sillä monet ruokaketjussa
käytetyt tuotteet tuodaan muualta.
10. Ruokakulttuuri elää ja uudistuu
Perinteet ja paikallisuus pysyvät, mutta uudet maut ja vaikutteet muokkaavat
ruokakulttuuria.
Se, mitä ja miten Suomessa syömme, kertoo suomalaisesta luonnosta, yhteiskunnasta,
historiasta, identiteetistä ja kulttuurista. Joka päivä muokkaamme ruokakulttuuria
valinnoillamme. Ruokakulttuuri onkin alati muuttuvaa ja kehittyvää. Sijaintimme
Pohjolan perukoilla, idän ja lännen välissä, on vaikuttanut voimakkaasti suomalaisen
ruokakulttuurin syntyyn ja kehitykseen. Suomessa on paljon paikallisia erikoisuuksia,
joita vaalimme, mutta toisaalta omaksumme innokkaasti uusia makuja maailmalta.
Suomalainen ruoka-ala pitää huolta siitä, että ruokaa löytyy uutuuksista nauttivalle ja
perinteiden kunnioittajalle, ja tietenkin kaikille siltä väliltä. Suomalaisista raaka-
aineista valmistuu niin rössypottu kuin pizzakin.
Lähteet ja lisätietoa:
Baltic Sea Action Group: Carbon Action
Economist Impact: Food Security Index
Fazer: Kestävän viljelyn periaatteet
Helsingin yliopisto: Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa
Lantmännen: Ilmasto ja luonto -viljelyohjelma
Luonnonvarakeskus: Ruoka-alan taloudellinen ja alueellinen merkitys Suomessa,
Ruokafakta, Ruokaturva kaiken perustana, Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja
kiteytysmatriisi, Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta ja vesijalanjäljestä
Maa- ja metsätalousministeriö: Hiilestä Kiinni
Ruokatieto: Tietohaarukka 2024, Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia,
Yksi taakse, yksi eteen – jäljitettävyys on turvallisten tuotteiden perusta, Suomi on
vesirikas maa, Ruokakulttuuri
Ruokavirasto: Jäljitettävyys on osa elintarviketoimintaa, Eläinten hyvinvointikorvaus,
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot, Luonnon monimuotoisuus maatilalla
World Resource Institute: Vesistressi-indeksi
WWF: Ruoan ympäristövaikutukset
Nosto/kainalo:
Suomalainen ruoka on helppo tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä!
Hyvää Suomesta –merkki takaa, että elintarvike on valmistettu Suomessa kotimaisista
raaka-aineista.